Merelle tänä keväänä vasta kesäkuussa

Myöhäisen laskun pääsyyllinen on kylmä kevät, sillä köliremontti tarvitsi onnistuakseen yli 12 asteen lämpöä. Tänä keväänä tätä ei vain tullut. Osittain laskua hidasti myös kunnostajien 10 päivän loma/työmatka pöristellen Saksaan. Toukokuu ei välttämättä paras aika matkailla, veneen kunnostuksen kannalta.

Tänä keväänä köliremontin lisäksi panostettiin vahaus/ kiillotus hommaan, uusittiin latausrele ja maasähkölaturi, molemmat Victronilta. Telakka korjasi vetolaitteen vuotavat stefat (syksyllä vettä S-vetolaitteen öljyn joukossa). Samalla korjattiin Petrin huomaama klappi potkurissa uudella holkilla. Uunihella oli talven kotona perusteellisessa puhdistuksessa ja samalla vaselinisoitiin säätönupit ja tehtiin koeponnistus. Taas toimii kuin uusi. Salongin turkkilevyt pääsi myös pajalle lakattavaksi, samalla poistettiin kitinää aiheuttavaa ”ahdistusta”. Ison purjeen pussi on myös ollut ommeltavana, jospa nyt se toimisi paremmin. Meidän kumijolla on tänäkin vuonna uutuutta hohtava ja tästä kiitämme Motonettia ja Quicksilveriä erinomaisesta reklamaation hoidosta. Vuotava venttiili johtuikin tekoviasta eikä erään kosmetologin ensikäyttöönotosta. maltilliset kunnostustyöt siis kaiken kaikkiaan👍ja onnistuttiin tekemään osa hommista kevätkauden ulkopuolella.

Näin siistiltä näyttää kaasuhellan sisällä👍
Nyt loppui ahdistus ja lattia narina

Köliremontista… Kaikki alkoi tunteestani, että yksittäinen kölipultti vuotaa. Mitään selvää ei ulkopuolelta ollut nähtävissä, eikä katsastajaystäväni myöskään varsinaista liikettä kölissa huomannut. Hän ei siis virkansa puolesta, runkokatsastajana, ainakaan olisi huolissaan. Yhdessä kuitenkin todettiin, että kyllä se vesi aika pienestä kolosta tiensä perille löytää. Päätin ryhtyä puuhaan, avata kölisauman ja kiristää kölipultit. Sauman avaamiseen käytin rälläkkää, useammalla eri laikalla. Gelcoatin puolelta yritin ottaa varovaisemmin, mutta lyijyköli tuli tässä nyt hiottua kokonaan puhtaaksi. Selvää oli kuitenkin, että rungon puolella Topcoatilla täytyy koko avausalue pinnoittaa rälläköinnin jälkeen. Tähän tarvittiin tuota lämpöä, jota tänä keväänä saatiin odottaa😯.

Hyvät suojavälineet tässä ihan välttämättömät ja ”tyttöjen rälläkälle” myös kymmenen pistettä. Juuri kun loppuu akut, loppuu myös voimat😊👍. Onneksi Petri auttoi kölin hionnassa!
Tässä kölisauma näkyvissä. Gelcoat osittain kokonaan poissa, tämä korjataan Topcoatilla. Köli vielä hiomatta.
Epätoivoinen yritys alle 10 asteen lämmössä😞. Rivissä olevista halogeenivaloista huolimatta kuivuminen syntisen hidasta. Ei mitään toivetta vetää uutta kerrosta nahkealle samana päivänä ja tämän vuoksi päästäänkin taas hiomaan😡
Vihdoin helatorstain viikonloppuna Topcoat onnistunut ja kölissä epoksi-pinta
Vielä primeria niin sitten voin tehdä uuden sikasauman ja päästään maalaamaan myrkkymaaleja
Kölipulttien kiristämiseen teetettiin oma avain. Tällä Petri onnistui kiristämisessä ja yksi pultti kiertyikin 90 astetta.

Muutamaa asiantuntijaa tarvittiin tässä remontissa ja sieltä yksi hyvä huomio. Kuparipitoinen myrkkymaali ei sovellu sikaflexin päälle. Valitsimme siis sauma-alueelle kuparittoman Eco-maalin.

Tosi rakkauden näkeminen kelluvana on aina yhtä ihanaa, kevään kohokohta. Laskun jälkeen alkaa armoton näpräily, kunnes purjehduskunto saavutetaan. Keväällä ihaninta on huomata, että kaikki toimii ja laitteet hyrähtelevät vuoron perää käyntiin. Koska kaikki meni lähes kuin Strömsössä olimme valmiita lauantai iltapäivällä.  Palkitsimme itsemme lähtemällä merelle, Härjänmaan karille saunomaan. Lyhyt viikonloppukin merellä on parempi kuin jäädä rannalle. Härjänmaankarilla oli ihana kesäinen kuhina ja saimmekin tutuista sihijuoma seuraa. Myöhäisestä saapumisesta huolimatta saimme jopa klo 21 saunavuoron (koska yhteissaunavuorot eivät toteutuneet). Tämän luovutin kuitenkin lopulta pois perheelle, jolla oli suurempi tarve saunoa ajoissa. Viimeinen vuoro on meille ihan tuttu juttu😊.

Onnistuimme saamaan Selenalle kotisataman täksi kesäksi Paraisten Venekeskuksessa ja sinne siis suuntasimme sunnuntaina.

Nyt loppuu Airiston ja Aurajoen konetus – täällä tämä vuosi ja ensi kesänä ehkä jo omassa laiturissa Lilltervossa

Viikko juhannukseen ja pääsimme ensimmäistä kertaa koko viikonlopuksi merelle. Olipa ihana perjantai kun voi miettiä purjehdussuuntaa tuulen perusteella ja purjeet saa ylös samantien rannasta lähdön jälkeen. Mahtavaa purjehdusta kohti etelää ⛵. Sateinen lauantai antoi hyvän syyn nukkua pitkään😍. Sitten kumiveneen pumppausta, uuden laturin testausta (Victronin älylaturi on muuten aivan mahtava laite, nyt on niin fiksua latausta että huh, huh!) ja vuotava WC:n pidee-letkukin on vaihdettu. Ilman seljeyttä oli ihanaa kiipeillä kalliolla ja ihastella käkkärämäntyjä sekä sammalmetsiä.

Svinöön länsirannan kalliot on ihanat❤️
Iltapala poppareita👍😊

Sunnuntai on hyvä päivä viettää viikatemiehen kanssa ”Lillpervossa”😂. Taas on kaislaa kumossa ja kasassa. Ranta alkaa todellakin siistiytyä ja hiekkaa alkaa paljastua. Kaislahautaan päätyi taas kymmeniä kottikärrykuormia, uutta ja vanhaa kaislaa. Saimme myös luodattua rannan ”mutasyvyyden” ja uskomme nyt, että meille voikin tulla puupaalulaituri.

Onnen aiheet on joskus pieniä, mutta suurta iloa minulle tuottaa se, että selkäni on saavuttanut tilan jossa kottikärryjä voi työntää ilman että jokainen töksähdys aiheuttaa miekan iskuja ristiselässä. Onnistun myös hyppäämään rantaan ilman kipuja – aika mahtavaa😊

Ihanaa kun on kesä☀️☀️☀️ ja kaikki kesän hauska on vielä edessä💃⚓⛵🎶… ja  kesälomallakin pääsee ulkomaille❤️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s